Powered By Blogger

maanantai 5. marraskuuta 2012

Revolutionära svar?

Leena Lumi blogissaan esitti kysymyksiä ja vastauksia ja ymmärtääkseni minun on tarkoitus nyt tarjota omanlaisiani vastauksia samoihin kysymyksiin. Tartun mielihyvin tähän tehtävään. Vastaukseni tuskin ovat erityisen vallankumouksellisia, mutta mitäpä se sellainen valta olisikaan jota kaikki vain vastustaisivat? Ollakseen todella valtaa, tarvitsee valta nöyriä nyökyttelijöitä, jollaiseksi minä reilusti tunnustaudun. Pidän yllä valtaa ja kumarran sen siunauksellisuudelle. Toisaalta olen toki sitä mieltä, että kulisseissa on se hyvä puoli, että niitten taakse pääsee piiloon. 
(Taidan muuten lisätä tähän yhden kysymyksen niin tulee kymppi täyteen, vastatkaa muutkin näihin, jos siltä tuntuu!)

1) Pitääkö elämän suuri unelma saada/uskaltaa toteuttaa, kuten halusivat elokuvan Revolutionary Road April ja Frank, vai pitääkö vain tyytyä sovinnaiseen: matkustaa kerran vuodessa etelään ja merkkipäivinä kaupunkilomille? Olisitko sinä valmis muuttamaan kaiken?
En olisi valmis muuttamaan kaikkea ja toivon totisesti ettei tarvitsekaan. Olen niin huono sopeutumaan uusiin tilanteisiin, että möhlisin vain kaiken vieläkin pahemmin kuin nyt.

2) Jos elämässäsi olisi koko ajan kuin harmaa kalvo, vaikka kaikki näyttää ulospäin upealta ja tuntisit, että jossain on toinen juna johon nousta, uskaltaisitko jättää kaiken ja nousta uuteen junaan muiden kauhisteluista huolimatta?
Todennäköisesti elelisin siinä kuplan sisällä, sillä junia kyllä löytyy joka lähtöön, mutta upeita kuplia riittää vain harvoille ja valituille. Selvennyksen vuoksi mainittakoon, etten lukeudu harvojen ja valittujen hilpeään joukkioon.

3) Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?
No, luultavasti olen itse kolme tärkeintä asiaa elämässäni, mutta näin julkisesti kirjoitellessa lienee viisainta väittää, että vaimo ja lapset.

4) Jos ryhtyisit kaksoiskansalaiseksi, mikä olisi toinen kotimaasi?
Hauska kysymys. Joskus olen haaveillut, miten muuttaisin asumaan Romanian vuoristoon, jos olisi varallisuutta. Luultavasti en ikimilloinkaan sinne muuttaisi. Tulkoon vedenpaisumus, tuskin sen seurauksilta välttyy vuoristossakaan. 
Vastaan siis: Ruotsi. Sopinee huomisen teemaan.

5) Elämäsi parhain saavutus?
Perheeni. Saavutus kuuluu luokkaan: miten selviytyä edes jotenkuten mikäli olet auttamaton ketjukolaaja.

6) Suosikkiharrastuksesi?
Katselen televisiosta elokuvia. Joskus käyn kävelyllä myös.

7) Suosikkimusiikkisi?
Pidän sekä kauniista että rumasta musiikista. Oikeastaan musiikissa kuten yleensäkin taiteessa todellinen vetovoima syntyy usein näitten kahden tekijän välisestä jännitteestä. Ja minä todella tiedän mistä nyt kirjoitan, sillä tämä ajatus pälkähti päähäni kirjoittaessani.

8) Paheesi?
Uskomaton velttoilu. Olen siinä erittäin hyvä.

9) Suosikkivuodenaikajuhlasi?
Tähän voisi kehittää korkealentoisen vastauksen, mutta onneksi tajusin pyyhkäistä edes sen pois. Ehkäpä vastaan vain, että pidän syksystä. Tosin tämänhetkinen pimeys menee kyllä vahvasti liioittelun puolelle. Tarkoitan pimeyttä tuolla ulkosalla. Vaikka saattaahan tuo ajatukseni sopia noin yleisemminkin ymmärrettäväksi? Tai minun tapauksessani ennen muuta yksityisemmin. 

10) Suosikkisanontasi?
 "Eiköhän ruveta koko porukka sutjottammaan!"

4 kommenttia:

  1. Hah-hah....;-)Tuleeko sulta tällaista tuosta vaan, ei ole totta;-)

    No juu, en kehuisi itseäni myöskään mestarisopeutujaksi, mutta yritän vaikuttaa sellaiselta, sillä olen kerran lukenut kohtalokkaan lauseen: 'Sopetuminen on älykkyyttä!'Siis kehtaisin kyllä olla julkisopeutumaton, mutta en julkityhmä.

    Kauneuden rumuus...Pahan kukat. Ehkä.

    Syksy on ihanaa aikaa. Tavallaan pidän myös pimeydestä...,mutta lumen valo kohta tekee sen siedettäväkssi myös sinulle.

    Kiitos, että ehdit vastata.

    En viitsinyt tarttua tuohon sanontakoukkuun, sillä minulla pyörii niitä aivan liikaa...Sutjottamaan taitaa kyllä olla ihan oma sanasi;-)

    VastaaPoista
  2. Hauskaa jos hauskuutin.

    Minulla on valittavana kaksi vaihtoehtoa: ollako tyhmä vai julkityhmä? Ja kynttiläänsähän ei pidä kätkeä vakan alle. Siinä on nääs se vitsi, että voi syttyä vakka palamaan.

    Sanonta on äitini useasti viljelemä ja on tarttunut minuun kuin se kuuluisa paska Junttilan tuvan seinään. Sutjottamisella äitini tarkoitti yöpuulle käymistä.

    VastaaPoista
  3. Mukava on kyllä toisinaan hyväksi!

    VastaaPoista